Muutama sana opinnoista

Blogissani minun tulee kertoa myös opinnoistani vaihdon aikana. Blogillani korvaan myös vaihtoraportin, joka minun muuten tulisi kirjoittaa opintojeni päätteeksi. Tosin aion joka tapauksessa kirjoittaa vaihtoraportin, sillä toivon, että jokainen Coquimboa vaihtokohteena osaa varautua tulevaan opintojensa kanssa.

Ennakkoasenteeni tottakai oli, että asiat hoituu latinomaisella rauhallisuudella ja "mañana mañana" -mentaliteetillä. Tosin en olisi uskonut, että asiat koulutuksen suhteen voivat olla näin huonosti. Aloitetaanpa opintojeni alusta, perehdytyksellä. Meille vaihtareille pidettiin infotilaisuus, jossa kerrottiin mitä kursseja voimme ottaa. Myöhemmin valitut kurssit tuli ilmoittaa sähköpostitse vaihtokoordinaattorille. Infotilaisuus kesti noin muutaman tunnin ja kävimme myös ottamassa kuvat jokaisesta vaihtarista jotakin järjestelmää varten (vielä ei ole selvinnyt mitä varten). Siinä kaikki. Pari tuntia ja meidän tuli tietää kaikki, kuinka täällä opiskellaan, mitä järjestelmiä täällä käytetään jnejne. Me vaihtarit ilmoitimme myös kurssit vaihtokoordinaattorille. Tosin siinä vaiheessa hän ilmeisesti huomasi, että 25 vaihtarin kurssien syöttäminen exceliin on mahdoton tehtävä, joten hän päättikin lähettää kaikille excelin, mihin meidän tuli täyttää valitsemamme kurssit. Sama hommahan se hänelle kuitenkin oli, ainakin minun mielestäni....

Yliopistolla on myös "upea" järjestelmä, joka auttaa opiskelijoita opintojen varrella. Ihmettelin aluksi, kun meille ei annettu oikeuksia kyseiseen järjestelmään. Ajattelin, että rauhallisella latinotavalla. Kun pari kuukautta oli mennyt, aloin kyselemään, että koskahan saamme oikeudet järjestelmään. Vastaus oli "mañana", eli huomenna. Noh, ei tullut oikeuksia seuraavana päivänä, eikä edes seuraavalla viikolla ja kävin taas kysymässä, että koska oikeudet järjestelmään saadaan. Vastaus jälleen kerran, "mañana". Toiveikkaana odotin päivän jos toisenkin, eikä oikeuksia kuulunut, Tässä vaiheessa luovutin toivoni, että saamme käyttöoikeuden järjestelmään, jonka avulla voisimme esimerkiksi kertailla luennoilla käytyjä asioita kalvoilta. Lopulta oikeudet kuitenkin saatiin! Kun kirjauduin järjestelmään, en tiennyt pitäisikö itkeä, vai nauraa, sillä järjestelmä on rehellisesti sanottuna surkea... Muutenkin meidän jokaisen vaihto oli siinä vaiheessa jo yli puolenvälin. Ilmeisesti yliopisto ei tiennyt, että tänne tulee vaihtareita, kun ei kerta osattu varautua... Tai sitten tämä on vain niin järkyttävän byrokraattinen maa, missä asenteet ovat huonot, jonka vuoksi ketään ei yksinkertaisesti kiinnostanut antaa vaihto-opiskelijoille oikeuksia järjestelmään.

Yliopistolta löytyy myös kirjasto. Kirjastoon pääsee sisään samankaltaisista porteista, kuin esimerkiksi monilla metroasemilla on. Portti aukeaa joko opiskelijakortilla tai sormenjäljellä. Tosin meille kortteja ei annettu. Ja koska olemme vain vaihto-opiskelijoita, meidän sormenjälkiä ei voi syöttää järjestelmään. Tämän vuoksi joudumme odottamaan, että joku paikallinen opiskelija olisi menossa kirjastoon ja avaisi meille portin... Onhan tämä sinänsä ymmärrettävää, sillä joku vaihto-opiskelija saattaisi vaikka haluta hiljaisella hetkellä mennä omatoimisesti kirjastolle opiskelemaan. (Jännä myös sormenjälkien suhteen, sillä kaikkien vaihtareiden kaikkien sormien sormenjäljet otettiin paikallisessa virastossa, ja pystymme sormenjäljillämme avaamaan esimerkiksi pankkiautomaateille johtavat ovet kaupungilla)

Yliopistossamme täällä Chilessä kaikki opiskelijat opiskelevat tismalleen samat kurssit tismalleen samaan aikaan. Opinnot ovat valmiiksi suunnitellut, eikä niitä pidä lähteä muuttamaan. Opetustyyli on myös samanlainen, kuin voisin kuvitella Suomessa olleen noin 50 vuotta sitten. On vain yksi vaihtoehto, jokainen opettelee jokaisen asian ulkoa ja kirjoittaa sen sitten lopulta koepaperille. Vaihtoehtoisia suoritustapoja ei ole, uusintakokeita ei ole, luennoille joko osallistutaan, tai käydään kurssi seuraavana vuonna uudestaan. Täällä akateeminen vapaus on vain kaukainen haave. Jokainen Chileläinen on valmistuttuaan tismalleen samanlainen koulutukseltaan. Kesät myös lorvaillaan, sillä miksi pitäisi mennä töihin, kun voi maata vanhempien nurkissa, jotka muutenkin maksavat kalliin opiskelun? Valmistuttuaan moni Chileläinen jääkin työttömäksi, sillä työkokemusta ei ole ja jokainen on paperilla samannäköinen (toki kuva voi olla erilainen). Chilessä on onneksi todella paljon kaivoksia, joiden ansiosta myös työttömyys on todella alhainen. Mikäs sen parempi paikka tuoreelle kauppatieteiden maisterille olisikaan, kuin kuparin tonkiminen kaivoksilla.

Valtaosa chileläisistä opiskelijoita ovat melko jänniä tapauksia. Varsinkin nuorimmat. Miksi luennoilla pitäisi olla hiljaa, koska vierustoverin kanssa on niin mukava keskustella. Normaalin luennon aikana luennonpitäjä joutuu sanomaan keskimäärin 20 kertaa hiljaa ilman sen suurempaa vaikutusta. Olen useampaan otteeseen verrannut kavereilleni, kuinka erään kurssin opiskelijat muistuttavat apinalaumaa. Koita siinä sitten kovan hälyn keskellä keskittyä luentoon...

Jos päätät tulla opiskelemaan tähän yliopistoon, niin pidä huoli, että puhut täydellistä espanjaa. Englanniksi opiskelua ei täällä ole mahdollistettu. Tosin onhan se ymmärrettävää, sillä joku chileläinen opiskelijahan saattaisi vaikka hyötyä englannin kielen taidoista... Tämä oli myös minulla tiedossa ja se oli jopa yksi syy, minkä vuoksi halusin valita tämän kohteen. Oppiakseni espanjan kielen. Tosin chileläinen murre on todella hankala ja he puhuvat nopeasti, joten ymmärtämisen oppimiseen menee jokunen tovi. Tätä ei myöskään oteta huomioon, sillä vaihto-opiskelijat opiskelevat samat kurssit paikallisten kanssa ilman helpotuksia.

Auta armias, jos et pääset osallistumaan jollekin luennolle. Siellähän saatetaan antaa vaikka jokin tehtävä! Täällä opettajat eivät ilmoita esimerkiksi sähköpostilistan avulla, tai kerro etukäteen kurssikuvauksessa, jos on tehtävä jotakin. Menimmekin vaihtareiden kanssa luennolle, jolle olisi pitänyt valmistella esitelmä. Koska meillä ei kyseistä esitelmää ollut, näkyy se suoraan arvosanassa. Kaikki tieto tuntuu olevan salaista, jos et saavu luennolle. Tässäkään ei ole otettu huomioon, että paikallisilla kyllä on kaverit jotka kertovat, jos jotakin pitää tehdä, mut vaihtareilla ei välttämättä ole.

Yhteenvetona voisin sanoa, että tähän yliopistoon ei haluta vaihto-opiskelijoita latinomaiden ulkopuolelta. Yliopisto on myös varsinkin uusille opiskelijoille kuin aikuisten ihmisten päiväkoti, jossa opetellaan perus käytöstapoja, kuten että luennolla ollaan hiljaa. Sen tulet myös huomaamaan, eikä se ole mikään paras fiilis. Ei mikään ihme, että 25 vaihto-opiskelijasta 20 on lattarimaista, jotka on kasvatettu samanlaiseen järjestelmään (melko vähän verrattuna esimerkiksi Jyväskylän 1200 vaihtariin 100 eri maasta). En myöskään jaa näitä ajatuksia yksin. Olen myös kyseenalaistanut muutamalle tutulle professorille asiaa ja he ovat pyytäneet kirjoittamaan opintojen lopuksi raportin asiasta, joka osoitetaan suoraan yliopiston päättävässä asemassa oleville. Myös monet vaihtarit ovat avautuneet samoista asioista.

Lopuksi muutama positiivinen sana! Valitsin kolme kurssia, johtamisen, markkinoinnin ja e-bisneksen. E-bisnes on paikallisille tietojärjestelmätieteen opiskelijoille tarkoitettu. Se on myös viimeisen vuoden opiskelijoiden kurssi. Kurssin opiskelijat ovat hiljaa kun luennoitsija puhuu, kuuntelevat, ovat ahkeria, järjestelmällisiä ja kaikin puolin esimerkillisiä opiskelijoita. Kurssin opettaja on myös työskennellyt Euroopassa ja hänellä on erilainen ote opettamiseen, kuin muilla opettajilla. Opiskelijoiden kanssa pystyy jopa tekemään ryhmätöitä, joka on muilla kursseilla lähes mahdotonta. Muilla kursseilla ryhmätöissä kaikki tekevät mitä sattuu, mutta e-bisneksessä opiskelijat ovat järjestelmällisiä ja homma toimii. Harmi vaan, että kyseinen kurssi on melko marginaalitapaus tässä yliopistossa. Tällaisen johtopäätöksen pystyn tekemään muilta vaihtareilta kuulemani palautteen perusteella.

Lopuksi vielä pieni lista, mihin asioihin kannattaa varautua, kun saavut tähän yliopistoon opiskelemaan:

1. Et koe itseäsi tervetulleeksi opiskelemaan
2. Saatat mennä luennolle, mutta koska opettajilla on salaisuuksia, luento saattaa olla peruttu
3. Jos et saavu luennolle, saat rangaistuksen
4. Joudut kokkaamaan 300 opiskelijalle, sillä vaihtarit ovat ilmaista työvoimaa
5. Yrität hakea tietoa netistä yliopistolla, mutta yliopiston netti ei toimi (vaihtareilla on pääsy siihen huonompaan nettiyhteyteen)
6. Kansainvälistymistä ei pidetä juuri minään
7. Saat pääsyn järjestelmiin, kirjastoon jne. kunhan olet paikallinen opiskelija
...
...
...

Jos minun pitäisi antaa vaihdolleni joku arvosana asteikolla 1-5 antaisin joka tapauksessa nelosen. Chilessä on todella paljon nähtävää, ihmiset ovat todella mukavia ja täällä on muutenkin todella mukava elellä. Matkustaminen on täällä myös helppoa ja edullista. Muiden vaihtareiden kanssa on ollut myös todella hauskoja hetkiä ja meillä on todella hyvä yhteishenki. Harmi vain, että yksi melko oleellinen asia saisi minulta hylsyn, nimittäin tuo opiskelu. Mutta en anna sen kuitenkaan pilata vaihtoani! Toki voi myös olla, että olen tottunut Suomessa opiskellessani liian hyvään ja täällä opiskelu luo vain liian vahvan kontrastin.

Pan de Azucar & Mendoza

Reissailu jatkuu! Toissa viikolla tuli pyörähdettyä Pan de Azucarin -luonnonpuistossa muutaman vaihtarikaverin kanssa. Kyseinen luonnonpuisto sijaitsee aavikolla ja sieltä löytyy erilaisia vaellusreittejä. Vaelsimme päivän aikana eräälle näköalapaikalle, jonka maisemat olivat kyllä todella huikeat.

Pan de Azucarilla yövyimme meren rannalla sijaitsevalla leirintäalueella. Vaelluksen jälkeen loikoilimme rannalla ja katsoimme auringonlaskua.

Viime viikolla inttikaverini Juho saapui Chileen katsomaan, millainen meininki täällä on. Viikonloppuna reissasimme ensin Santiagoon, jossa oli paljon myös yliopistomme opiskelijoita. Liityimme muiden opiskelijoiden seuraan, joiden kanssa istuimme iltaa. Lauantaina aamulla otimme suuntamme kohti Mendozan lukemattomia viinitarhoja. Suosittelen kyllä kaikille bussimatkaa Andien läpi Santiagosta Mendozaan. Näkymät ovat todella upeat!

Saavuttuamme Mendozaan suuntasimme hostellille, jonka jälkeen lähdimme metsästämään suurimpia mahdollisimpia pihvejä! TripAdvisorin suositus osui kyllä oikeaan! Herkuttelimme arviolta noin 700 gramman pihveillä! Kyseiset pihvit eivät kuitenkaan olisi menneet alas ilman paria pulloa paikallista viiniä. Ruokailun jälkeen kirjaimellisesti vyöryimme takaisin hostellille. Tosin pysähdyimme paikallisessa bodegassa maistelemassa paikallisia liemiä ja saattoi siitä muutama pullo lähteä myös matkaan.

Seuraavana aamuna meitä tultiin hakemaan hostellilta ja lähdimme kiertämään kolme paikallista viinitarhaa. Sunnuntai aamupäivä menikin viinejä maistellessa. Ohjatut kierrokset ovat Mendozassa todella suuri bisnes ja ainakin meidän kierros oli todella laadukas. Netistä löytyy lukuisia erilaisia kierroksia, joista voi valita omalle lompakolleen sopivimman vaihtoehdon. Meidän kierros kustansi vain 30e/hlö ja kierrokseen sisältyi 3 viinitarhaa ja 11 eri viiniä.

Viinikierroksen jälkeen suuntasimme Mendozan valtavaan puistoon. Kävelimme myös puiston läheisyydessä sijaitsevalle monumentille. Sunnuntai olikin lopulta melko urheilullinen päivä, sillä askelia kertyi noin 26000, eli noin 21,5km. Ainakin edellisillan pihvi sai kyytiä.

Suosittelen Mendozaa matkakohteena kaikille! Kyseinen reissu oli minulle kolmas kerta Argentiinassa ja kaupunki vaikutti todella turvalliselta. Ilmeisesti viinitarhat ja turismi ovat tuoneet kaupunkiin hyvinvointia. Argentiinalainen liha ja viinit ovat myös se syy, miksi jokaisen kannattaa harkita Mendozaa matkakohteena. Kyseinen alue tuottaa 70% maan viinistä, josta voi päätellä, että viinin ystäville näkemistä riittää.